Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle
VAASA (KU)
Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle.
Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta sen jälkeen kun lehti lopetti ilmestymisensä. Kirjastonhoitaja arvelee, että lehtiä ei ehkä aikanaan tilattu taloon lainkaan liiallisen punaisuuden vuoksi.
Keväällä 1930 Työn Ääni kertoi esimerkiksi poliittisten vankien olojen vaikeutumisesta Tammisaaressa, ja ihmetteli myös, että kommunisteja patistetaan lähtemään paratiisiinsa Neuvostoliittoon, mutta passeja ei myönnetä:
Eiköhän herrojen nimismiesten, suojelijapäälliköiden ja muiden kommunistikauhuisten herrojen sopisi pitää pienempää suuta passienantamisesta, koska eivät kuitenkaan voi vaikuttaa maaherroihin ja ohranaan, että nämä korkeammat tahot myöntäisivät passeja.
Vääränvärisestä lehdestä lapualaiset päättivät hankkiutua eroon maaliskuun loppupäivinä 1930. Kirjapainon ikkuna rikottiin aamuyöstä käyttämällä tervattua säkkiä äänenvaimentajana. Molemmat latomakoneet sekä kaikki kolme painokonetta ruhjottiin moukarein ja kangin. Tihutyöstä aiheutui valtavat vahingot, ja koska varaosia oli tilattava Yhdysvalloista asti, arveltiin koneiden korjaamiseen kuluvan kolmekin kuukautta.
Pankinjohtaja pääpiruna
Poliisitutkimuksissa huomattiin kirjapainon lattialla Työmies-savukkeiden tumppeja ja tulitikkuja, muita jälkiä ei poliisi löytänyt. Kirjapainon työntekijät löysivät myöhemmin paikalta nimikirjaimin varustetun puukontupen, jonka avulla lapualaisten jäljille päästiin. Oikeistolainen Vaasa-lehti piti luonnollisesti jälkikäteen tehtyä löytöä epäilyttävänä.
Ajan muiden kommunististen lehtien tapaan Työn Ääni harrasti räväkkää kirjoittelua, joka ei luonnollisesti lapualaisia miellyttänyt. Sama linja näkyy myös muutamissa kirjapainon tuhon jälkeen Oulussa painetuissa numeroissa, joissa lapualaisten tihutyötä käsitellään.
Tutkivaa journalismia harjoittamalla lehti oli löytänyt palvelijatar Helga Viinamäen, jonka isäntäväki oli sekaantunut kirjapainon tuhoamiseen. 14. huhtikuuta 1930 ilmestyneen jutun aloittaa monikerroksinen otsikko:
Fascistirikollisuuden pesäke – Lapua.
Pankinjohtaja Nikulan talo oli rikosliigan keskus- ja tukikohtana.
Palv. Helga Viinamäki kertoo: Uhkauksia, tappotuomioita, ilkivaltaa ja raivokohtauksia rikollisen teon peittämiseksi ja salaamiseksi.
Rva Nikula miehensä pahoinpitelyn kohteena, mikä rikollisen teon lopullisesti paljasti. Toinen palvelijatar vieläkin kotiarestissa. Vaasa-lehden moraalittomuus täydellisesti paljastuu.
Kun yksi syyllinen oli löydetty, lapualaiset päättivät kääntää tappion voitokseen, ja ryhtyivät yksissä miehin ilmoittautumaan syyllisiksi kirjapainon tuhoon. Vaasaan ajoi liputetussa autokaravaanissa 72 lapualaista ilmoittautumaan syyllisiksi. Aktivisti-lehdessä ilmoittautui pian 650 syyllistä lisää.
Faktori riisuttiin kadulla
Kun Työn Äänen kirjapainon hävittämistä kesäkuun alussa käsiteltiin oikeudessa, Vaasaan kuljetettiin Lapualta parillasadalla autolla väkeä hoitamaan asia.
Oikeudessa todistanutta kirjapainon faktoria Eino Niemistä kirottiin “ryssän ruplilta haisevaksi saatanaksi”. Nieminen vedettiin istuntosalin eteisestä kadulle, jossa hänet pahoinpideltiin ja riisuttiin valokuvaajien edessä alushoususilleen.
Sama joukkio vei kirjapainoa oikeudessa edustaneen asianajajan maaherran käsipuolesta ja kyyditsi hänet Lapuan kautta Viitasaarelle. Hallitus ei uskaltanut panna hulinoitsijoita vastuuseen, vaan vaihtoi mieluummin Vaasan läänin maaherraa oikeistolaisemmaksi.
Kesäkuussa presidentti Relander ajoi hallituksen istunnossa läpi lainvastaisen päätöksen, jolla lakkautettiin kommunistiset sanomalehdet. Seuraavana vuonna Työn Äänen kirjapaino vielä varmemmaksi vakuudeksi tuhottiin pommilla, kuukautta ennen kuin demarien valtaama kirjapainoyhtiö alkoi julkaista sosialidemokraattien Pohjanmaan Kansaa.
Kun vasemmistolaisten työväenlehtien julkaiseminen viidentoista vuoden tauon jälkeen jälleen sallittiin, oli ajan henki toinen. Vasta perustettu Kansan Ääni kirjoitti Vaasa-lehdestä otsikolla “Vaasalainen natsilehti lakkautettava” 21. kesäkuuta 1945:
“Kaikki tiedämme, miten esimerkiksi Romaniassa menetellään fascistista propagandaa harjoittaneisiin lehtimiehiin nähden. Olisi korkea aika meilläkin taluttaa nämä natsikätyrit tiilenpäitä lukemaan.”
KALLE KNIIVILÄ
Kansan Uutiset, helmikuu 1995
