Oma kieli tuo itsevarmuutta
ALAJÄRVI(KU)
Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.
-Minä huomasin, että kieli on häviämässä lakeuksilta pian tykkänään, eihän se periydy, kun sitä ei lapsille puhuta. Itse minä olen vaalean kanssa naimisissa, enkä ole lapsille kieltä opettanut.
Lindemanin mielestä romanin kieltä puhutaan perheissä muutenkin yllättävän vähän, itse hän puhuu romania lähinnä isänsä kanssa.
-Minun ikäpolveni vielä osaa vähän, mutta lapset ehkä vain ymmärtävät joitakin lauseita. Minusta kieli on kuitenkin tärkeä osa romanikulttuuria, kaikilla kansoilla on oma kieli ja niin on meilläkin.
Romanin kielen tunnit järjestetään Alajärvellä kerhomuotoisesti normaalin koulupäivän päätteeksi, ja oppilaita Lindemanin tunneilla on parhaimmillaan ollut kahdeksan. Ikäjakauma on suuri, sillä samoilla tunneilla on ollut sekä ekaluokkalaisia että kuudennen luokan oppilaita.
Lasten lisäksi myös heidän vanhempansa ovat olleet hyvin kiinnostuneita romanin kielen opetuksesta, ja Lindeman kaavailee jo heille omaa kurssia, kun vanhemmat eivät oikein ilkeä tulla samoille tunneille lastensa kanssa.
“Toivoisin, etteivät vaaleat oppisi”
Lapsille oman kielen opetus antaa Lindemanin mukaan lisää itsevarmuutta, ja turhat poissaolot ovat vähentyneet huomattavasti, kun koulussa on jotain omaakin.
-Kun lapset saavat opetella omaa kieltään, he oppivat tuntemaan omaa identiteettiään, he ymmärtävät, että mäkin olen jotain. Minun lapseni ovat kyllä aina käyneet koulua hyvin, mutta muidenkin koulunkäynti on lisääntynyt selvästi. Ja yllättävän hyvin kieltä on opittu. Minulle itsellenikin se on nyt paremmin palaamassa mieleen, kun sitä opettaa.
Aikaisemmin romanin kieltä on pidetty salakielenä, eikä oppikirjoja ole juuri ollut olemassa. Viime vuosina oppimateriaalia on kuitenkin vähitellen alettu julkaista, ja aivan äskettäin ilmestyi painosta ala-asteelle tarkoitettu romanin kielen oppikirja, Lindeman kertoo.
-Mutta kyllä minä melkein toivoisin, etteivät vaaleat oppisi sitä, että se pysyisi ihan meidän oman kielenämme.
Rehtori Raimo Kaltiala kertoo, että romanioppilaiden kiinnostus koulutyöhön on kielituntien myötä lisääntynyt selvästi.
-Kun joillakin oppilailla oli välillä poissolopäiviä enemmän kuin koulupäiviä, kenelläkään ei nyt ole ollut enempää kuin neljä poissaolopäivää kuukaudessa.
Kaltialan mielestä avainasema on oppilaiden vanhemmilla. Kun koulussa nyt on kiinnitetty huomiota romanikulttuuriin, asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi ja lapsetkin tulevat mieluummin kouluun.
-Mutta tuskin tätä ajatusta olisi ilman Perttiä keksitty, kun vanhemmatkaan eivät ole esittäneet, että romanin kieltä ryhdyttäisiin opettamaan. Tässä nyt meillä oikeastaan onkin viimeinen tilaisuus, sillä muutenhan kieli olisi kuolemassa pois.
Koulu koetaan omaksi
Tuusulalainen Tuula Åkerlund on opettanut romanin kieltä jo useita vuosia. Kielen opetus on hänen mukaansa päässyt vauhtiin varsinaisesti vasta tällä vuosikymmenellä.
-Opetusta on ollut lähinnä pääkaupunkiseudun kouluissa. Viimeisten parin vuoden aikana mukaan kuvioihin on tullut myös muutamia muita suurehkoja kaupunkeja, ainakin Turku, Jyväskylä ja Kuopio. Oppilaita on koko maassa yhteensä ehkä parisataa.
Sysäys opetuksen aloittamiseen on Åkerlundin mielestä tullut ennen kaikkea lasten vanhemmilta.
-Romanien koulutustasohan ei ole ollut mitenkään erityisen korkea, ja ihmiset ovat itse pohtineet, miksi koulu koetaan niin vastenmieliseksi.
Åkerlund arvelee, että monet vanhemmat ovat jopa saattaneet pelätä koulua, koska sen tehtävänä on nähty lasten tasapäistäminen.
-Koulu ei ole osannut tukea ja kannustaa erilaisen kulttuuritaustan omaavaa lasta. Lapsi on joutunut ristiriitatilanteeseen kahden kulttuurin väliin, kun koulussa on opetettu ainoastaan pääväestön kulttuuria ja arvoja.
Tulokset ovat Åkerlundin mukaan selvästi osoittaneet, että koulu on alettu entistä enemmän kokea omaksi kouluksi, kun siellä opetetaan myös omaa kieltä.
Muualla kieltä osataan
Välillä kieli on Suomessa ollut kokonaan katoamassa, ja Åkerlund sanoo olleensa hyvinkin huolissaan tulevaisuudesta. Nyt ollaan kuitenkin selvästi menossa parempaan suuntaan, sillä romanien kieli ja kulttuuri on otettu huomioon sekä perusoikeusuudistuksessa että uudessa koululaissa.
Suomessa kieli alkoi vaipua unholaan nelisenkymmentä vuotta sitten, kun romanien kiertelevä elämä loppui. Muualla Euroopassa kieli on säilynyt paremmin, sillä romaneilla ei ole ollut vastaavaa mahdollisuutta integroitua ympäröivään yhteiskuntaan.
-Kyllä eri puolilla Eurooppaa romanit puhuvat romanin kieltä paremmin kuin sen maan kieltä, jossa he asuvat. Monissa Euroopan maissahan romanien tilanne on vielä tänä päivänäkin aika järkyttävä, heille ei oikeastaan anneta mahdollisuutta asua paikoillaan, heille on kylän laidoilla ikävän näköisiä leirintäalueita, joilla he saavat asua muutaman viikon kerrallaan. Pääväestön kanssa ollaan tekemisissä niin vähän, että oma kieli opitaan parhaiten.
KALLE KNIIVILÄ
Kansan Uutiset, marraskuu 1995
