Nyt taas Stalinia tarvittaisiin. Kun gruusialainen viiksiniekka pisti Tshetshenian koko isänmaanpettureiksi havaitun väestön junavaunuihin ja muutaman kymmenen vuoden jäähylle Siperiaan vuorokaudessa, ei Jeltsin onnistu nitistämään edes sataa terroristia panttivankeineen.
Virallista versiota Pervomaiskojen tapahtumista tuskin uskoo presidentti itsekään. Ja jos uskoo, herra meitä varjelkoon. Sen mukaan nimittäin tshetsheeniterroristit olivat etukäteen suunnitelleet linnoittautuvansa Pervomaiskojen kylään ja ottavansa kylän asukkaat panttivangeiksi. Kylään oli edeltä käsin kaivettu laaja tunneliverkosto ja piilotettu raskasta aseistusta.
Turvallisuusjoukot pysäyttivät luonnollisesti terroristeja ja panttivankeja kuljettaneen bussikolonnan juuri siihen kylään, jonka kohdalla terroristit painoivat bussin pysähtyy-stannar-nappia, ja siksipä panttivankien pelastusoperaatiosta tuli hieman odotettua hankalampi. Mutta vaikka terroristit teloittivatkin kaikki panttivangit (ensimmäinen virallinen versio), lähes kaikki saatiin kuitenkin pelastettua pommittamalla kylä hajalle (toinen virallinen versio).
* * *
Hieman toista kertovat ne paikan päällä olleet venäläistoimittajat, joille Jeltsin ei voi heti sille päälle sattuessaan antaa potkuja.
Kun turvallisuusjoukot ystävällisesti pysäyttivät bussikolonnan Pervomaiskojen kylään eikä minnekään ahon laitaan, terroristit ottivat toiminnan miehinä tietysti heti kaikki kynnelle kykenevät kyläläiset panttivangeiksi. Pakoon päässeiden tilalle terroristit nappasivat parikymmentä pöllämystynyttä miliisiä, jotka oli tätä tarkoitusta varten lennätetty paikalle Siperiasta.
Varsinkin raavaista siperialaismiliiseistä lienee ollut hyötyä, kun kylään kaivettiin kunnon juoksuhaudat. Järeämpiä aseita terroristeilla oli bussikolonnassaan vain yksi kuorma-autollinen, mutta kyllähän se ammattimiehille riittää, varsinkin kun turvallisuusjoukot ystävällisesti antoivat linnoittautumiseen aikaa pari päivää.
Kun juoksuhaudat oli kaivettu ja aseet pantu asemiin, panttivangit tungettiin tietysti takaisin busseihin mahdollisimman avoimelle paikalle. Nytpä sopii hyökätä, terroristit varmaankin ajattelivat.
* * *
Muutama minuutti sen jälkeen kun turvallisuusjoukot ovat aloittaneet tulituksen raskailla aseilla hyvin suojautuneita terroristeja ja hyvin suojattomia panttivankeja vastaan, Venäjän radio ilmoittaa että hyökkäys oli aloitettu, koska panttivangit eivät enää olleet hengissä. Ilmoitus on kuitenkin hieman ennenaikainen, sillä terroristit säälivät lopulta panttivankeja ja päästävät heidätkin suojaan.
Kun kylä on pommitettu maan tasalle, presidentti Jeltsin julistaa televisiossa panttivankien vapautusoperaation onnistuneen. Pari päivää myöhemmin terroristien johtaja Salman Radujev pitää Tshetsheniassa lehdistötilaisuutta ulkomaisille toimittajille ja esittelee venäläisten tulituksesta pelastamiaan panttivankeja.
Samaan aikaan Venäjän tiedustelupalvelu ilmoittaa yrittävänsä kuumeisesti saada selville Radujevin olinpaikan. Tiedustelupalvelu katsoo ilmeisesti vain Venäjän valtiollista televisiokanavaa.
KALLE KNIIVILÄ
Kansan Uutiset, tammikuu 1996
