Moskovalaiset kaappauksesta: ”Kuin pahaa unta”

Aurinko paistaa jälleen Moskovassa. Pahaenteisenä keskiviikonvastaisena yönä alkanut sade lakkasi keskiviikkona iltapäivällä kuin taikaiskusta samoihin aikoihin kun vallan kaapanneen “poikkeustilakomitean” jäsenten ilmoitettiin pakenevan Vnukovon lentokentälle.

Venäjän parlamenttirakennuksen – eli moskovalaisittain Valkoisen talon – eteen kokoontuneet kansanjoukot hurrasivat joka kerta, kun vasta lähetyksensä uudelleen aloittanut Venäjän radio kertoi lisää hyviä uutisia. Matkaradioiden ympärille kerääntyi Valkoisen talon ympärillä hetkessä suuria ihmisrypäleitä, ihmiset roikkuivat ikkunoista hengenvaarallisen näköisesti saadakseen selville, mitä parlamentin edessä tapahtuu, eikä radio kädessä voinut keskiviikkona muuallakaan kaupungissa kulkea hetkeäkään, ilman että tiedonjanoiset moskovalaiset olisivat pysäyttäneet ohikulkijan kuullakseen viimeiset uutiset.

– Onko ne syöpäläiset jo saatu kiinni, kyseli ilman radiota jäänyt keski-ikäinen mies kolmen aikaan iltapäivällä.

Sama kysymys toistui eri muodoissa vielä usean tunnin ajan, eikä varmaa tietoa poikkeustilakomitean jäsenten kohtalosta saatu ennen torstaiaamua.

Osa kahdeksan koplasta teki vielä keskiviikkona viimeisen epätoivoisen yrityksen säilyttää valtansa. Gorbatshovia oli jo aikaisemmin taivuteltu julistamaan maahan poikkeustila, ja jouduttuaan Moskovassa epätoivoiseen tilanteeseen ilman armeijan, puolueen tai kansan tukea Janajev, puolustusministeri Jazov, KGB:n päällikkö Krjutshkov, ja samoin poikkeustilakomissioon kuulunut Baklanov lensivät Krimillepyrkimään Gorbatshovin puheille. Gorbatshov ei kuitenkaan suostunut vastaanottamaan herroja, ja Krjutshkov lennätettiin Moskovaan tarkaan vartioituna samalla lentokoneella, jolla presidentti Gorbatshov palasi kotiarestista.

Vnukovon lentokentällä KGB:n oletettavasti jo entinen päällikkö Krjutshkov luovutettiin miliisin huomiin, ja samoin kävi myöhemmällä lentokoneella Moskovaan palautetuille Janajeville, Jazoville ja Baklanoville. Entinen sisäministeri Boris Pugo pidätettiin jo aikaisemmin Moskovassa. Pugon ja hänen vaimonsa kerrottiin yrittäneen itsemurhaa ennen pidätystä.

Ilmeisesti todella korkeasta verenpaineesta kärsivä nyt jo entinen pääministeri Valentin Pavlov oli torstaina sairaalassa valvonnan alla. Torstaina puolenpäivän maissa enää kaksi vallankaappaajista oli kateissa. Poikkeustilaneuvostoon kuulunut Oleg Baklanov jouduttiin päästämään vapaaksi kunnes Neuvostoliiton korkein neuvosto poistaa hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa.

Puolen tunnin lehtijonot

Torstaiaamu valkeni Moskovassa aurinkoisena, ja lehtikioskien jonot olivat kaikkialla Moskovassa ennenäkemättömän pitkiä. Kansan Uutisten Moskovan toimitusta lähellä olevan kioskin jono kiemurteli monella mutkalla läheisen metron portaille asti, ja tuoreita lehtiä sai tällä kioskilla odottaa parikymmentä minuuttia.

Tunnelma lehtijonossa oli pitkästä odotusajasta huolimatta huomattavan iloinen. Hampaattomat mummot lukivat ääneen kiinnostavimpia juttuja käsiinsä saamistaan lehdistä, ja kaukonäköisimmät olivat ottaneet mukaan matkaradion, josta kuunneltiin viimeisiä uutisia. Radio kutsui kaikkia mukaan keskipäivällä alkavaan mielenosoitukseen, jossa puhuisi presidentti Boris Jeltsin.

Kioskiin olivat parin päivän tauon jälkeen jälleen ilmestyneet riippumattomat ja radikaalit lehdet, jotka poikkeustilakomitea ensi töikseen kielsi, ja ne loppuivat ensimmäisinä. Myynnissä olivat myös Pravda, Sovetskaja Rossija ja muut lehdet, joiden ilmestyminen sallittiin poikkeustilan aikana, mutta niiden suosio tuntui kärsineen pahan kolauksen.

Kaikki poikkeustilakomiteaa kannattaneet lehdet olivat luonnollisesti hetkessä kääntäneet takkinsa yhtä nopeasti kuin television uutistoimituksen väkikin, mutta luottamus näihin lehtiin tuskin palaa kädenkäänteessä. Venäjän parlamentti suunnitteli jo keskiviikkona poikkeustilakomiteaa kannattaneiden lehtien kansallistamista ja niiden johdon vaihtamista täydellisesti.

Juhlatunnelmaa parlamentin edessä

Kansanjoukot vartioivat Venäjän Valkoista taloa vielä torstain vastaisena yönä, ja barrikadeja vahvistettiin kaiken varalta. Keskiviikkoiltana yhdentoista maissa ilmassa Valkoisen talon ympärillä oli kansanjuhlan tuntua. Parlamenttitalon edessä oleva silta oli täynnä uteliaita katsojia, ja Valkoisen talon ja Yhdysvaltain uuden lähetystörakennuksen väliin jäävä tienpätkä oli mustanaan väkeä.

Venäjän puolelle siirtyneitä sotilaita ja panssarivaunuja kukitettiin, edellisyönä mukana olleiden kertomuksia kuunneltiin nuotioiden ympärillä, kitaroiden säestyksellä lauleltiin ja taisipa yksi ja toinen votkapullokin kiertää voiton kunniaksi.

Juhlavalaistun Venäjän parlamenttitalon edustalla soitti rockbändi, toisella puolen taloa torvisoittokunta veteli vanhoja venäläisiä lauluja, ja Moskova-jokeen Valkoisen talon eteen maihinnousua estämäänkasatut moottoriproomut ja hinaajat suuntasivat valonheittimensä ilmaan juhlatunnelman lisäämiseksi.

Samanlaisia tiukkoja vartioketjuja kuin edellisenä yönä ei parlamenttitalon edustalla keskiviikkoiltana enää juuri näkynyt, iloisissa tunnelmissa ollut väki kuljeskeli edestakaisin etsimässä tuttujaan tai jutteli päivän tapahtumista tuiki tuntemattomien kanssa.

Yöksi väkeä jäi huomattavasti vähemmän kuin torstaina, mutta silti tuhannet parlamentin puolustajat pitivät paikkansa myös tänä viimeisenä yönä. Valkoisen talon eteen nurmikolle oli jo keskiviikkoaamuna pystytetty telttoja sateen pitämistä varten, ja barrikadeiksi kerätyt johdinautot ja bussit toimivat samalla lämmittelytiloina. Torstain vastaisestayöstä tuli kuitenkin kaunis, eikä telttoja juuri tarvittu.

Riemu Venäjän parlamentin edessä oli suuri, kun Venäjän pääministeri Ivan Silajev keskellä yötä saapui virka-autollaan ilmoittamaan presidentti Gorbatshovin saapuneen Moskovaan. Väsyneen näköinen Gorbatshov kiitti aikaisin torstaiaamuna Vnukovon lentokentällä neuvostokansaa ja ennen kaikkea venäläisiä ja Venäjän presidenttiä Boris Jeltsiniä heidän vastarinnastaan kaappausyritystä vastaan.

Gorbatshovia painostettiin

Yhdessä presidentti Gorbatshovin kanssa Krimiltä palannut Raisa Gorbatshova kantoi lentokoneesta huopaan käärityn lapsen, jonka uskottiin olevan Gorbatshovien lapsenlapsi. Presidentti Gorbatshov kertoi vallankaappaajien pyrkineen murtamaan hänen tahtonsa ja vaikuttamaan hänen perheeseensä. Gorbatshov ilmoitti kuitenkin kieltäytyneensä kaikesta yhteistyöstävallankaappajien kanssa.

Oman ilmoituksensa mukaan hän oli vankina loma-asunnossaan täysin muusta maailmasta eristettynä 72 tuntia, ja sai kuulla poikkeustilakomission toimista vain televisiouutisista.

Presidentin loma-asunto oli kaappauksen aikana tarkasti vartioitu. Moskovan varakaupunginjohtajan Sergei Stankevitshin jo aikaisemmin saamien tietojen mukaan loma-asuntoa vartioivat sekä KGB, armeija että sisäministeriön joukot, ja mereltä käsin lisäksi laivasto. Presidentin omat henkivartijat pysyivät kuitenkin uskollisina hänelle, eikä heitä pyritty vaihtamaan. Kaksi yritystä murtautua presidentin luokse vartioketjujen läpi epäonnistuivat.

Presidentti Gorbatshov lupasi viimeistään perjantaina kertoa lisää yksityiskohtia siitä, miten hänen eristämisensä tapahtui ja kuinka häntä pyrittiin painostamaan. Sergei Stankevitshin jo tiistainasaamien tietojen mukaan presidentin loma-asunnon lähellä olevan lentokentän kiitoradat suljettiin maanantaiaamuna kello neljä kahdella kuorma-autolla.

Datsha piiritettiin

Tälle lentokentälle oli sijoitettu presidentti Gorbatshovin käytössä ollut helikopteri ja lentokone. Käskyn tähän antoi Stankevitshin saamien tietojen mukaan kenraalieversti Maltsev.

Kello 10.42 presidentin lentokone ja helikopteri yritettiin viedä pois. Kenraali Jeshtshintsovin käskyn mukaan niillä oli määrä lennättää muualle yhdeksän asevelvollista. Asevelvolliset eivät kuitenkaan jostakin syystä ilmaantuneet kentälle. Kello 18.43 kenraalieversti Denisov määräsi lentokoneen kapteenin ottamaan mukaansa kolme Gorbatshovin henkilökohtaiseen seurueeseen kuuluvaa sihteeriä sekä yhden Gorbatshovin henkilökohtaisista henkivartijoista.

19.38 lentokone lähti Krimiltä Moskovaa kohti vieden samalla mukanaan presidentin tietoliikenneyhteyksiin tarvitun laitteiston. Gorbatshovin seurueeseen kuuluneiden henkilöiden kohtalosta ei ole vielä saatu tietoa.
Myöhemmin illalla presidentin helikopterin miehistö pakotettiin lentämään pois loma-asunnon kentältä Krimin suurimpaan kaupunkiin Simferopoliin. Tämän jälkeen alettiin vahvistaa presidentti Gorbatshovin loma-asunnon vartiointia, mistä Moskovan varakaupunginjohtajan Sergei Stankevitshin saamien tietojen mukaan oli vastuussa kenraalieversti Boiko.

Samojen tietojen mukaan loma-asuntoa vartioi meren puolelta kuusitoista alusta, joiden tarkoituksena oli estää mahdolliset läpimurtautumisyritykset. Forosin niemellä sijaitsevan loma-asunnon lähestyminen maa-, meri- ja ilmateitse kiellettiin maanantaina kello 16.00 annetulla käskyllä. Jokello 14.30 samana päivänä oli saatu tieto siitä, että Moskovasta Gorbatshovia noutamaan tilattu presidentin suuri lentokone ei saavu.

Vallankaappaajat oikeuteen

Tuulet ovat maanantain jälkeen kääntyneet, ja Venäjän parlamentti vaati torstaina jatkuneessa hätäistunnossaan kaikkien poikkeustilakomitean määräyksiä toteuttaneiden upseerien asettamista vastuuseen. Vallanvaihdon hyväksyneiden Venäjän alueiden johto saa vielä kuulla kunniansa, ja moni muukin saa lähipäivinä selittää tekemisiään vallakaappauksen kolmen päivän aikana. Poikkeustilakomitean jäsenet on määrä saattaa oikeuden eteen mahdollisimman pian, ja heitä saattaa pahimmassa tapauksessa uhata kuolemantuomio.

Vallankaappauksen päivät ovat osoittaneet sekä Mihail Gorbatshoville että Boris Jeltsinille, kehen he todella voivat luottaa, eikä Gorbatshovkaan tarvinne enää toista oppituntia ymmärtääkseen, että uudistusten tahtia on nyt nopeutettava.

Vaarana vallankaappauksen jälkeisessä tilanteessa ovat demokraattisen leirin sisäiset ristiriidat, jotka hävisivät kuin tuhka tuuleen kaikkien vallankaappauksen vastustajien ryhmittyessä yhtenä miehenä Boris Jeltsinin ympärille.

Suoranaisen vaaran mentyä ohi eilinen yhtenäisyys on vaarassa kadota kuin tuhka tuuleen, elleivät vaaran päivinä jälleen esille nousseet poliitikot kuten Eduard Shevardnadze ja Aleksandr Jakovlev sekä Jeltsinin tukeaan entisestäänkin kasvattanut joukkue saa tukijoitaan ymmärtämään tilanteen vakavuutta. Se, että vallankaappaus tältä erää on ohi, ei tarkoita, että siihen johtaneista olosuhteista olisi kertaheitolla päästy eroon.

KALLE KNIIVILÄ
Kansan Uutiset 1991-08-23

Lisää aiheesta:

• Elokuu 1991 – kaappausko, vai unta vain?