Vladimir Voinovitš on vaarallinen kirjailija, vaarallinen muillekin kuin niille neuvostojohtajille, jotka yrittivät hiljentää hänet julkaisukielloilla, isolla ja pienemmälla kiusanteolla ja lopulta ajamalla hänet maanpakoon…Fortsätt läsaVladimir Nikolajevitšin ihmeelliset seikkailut
Etikett: kirjat
På svenska Venäjällä ei juuri ole todellisen yksityisomistuksen perinnettä, ja senkin vähän mitä on ollut ovat tsaarit ja kommunistit tuhonneet. Hodorkovski pantiin telkien taakse koska hän haastoi valtion ehdottoman ylivallan. Näin muut oligarkit saatiin ymmärtämään kuka määrää kaapin paikan, ja Putin päättää mitä sitten tapahtuu. Jotakuinkin näin menee Arto Luukkasen teesi kirjassa Kuka omistaa Venäjän?…Fortsätt läsaValtio omistaa Venäjän, kuka omistaa valtion?
Joku viikko sitten sain lahjaksi Panu Rajalan tuoreen Waltari-elämäkerran, ja nyt viikonloppuna ennätin lopulta sen lukeakin. Kyllä kannatti. Waltaria aloin lukea jo kuudennella tai seitsemännellä luokalla, ihan varmaksi en muista. Sinuhen vanhan painoksen sain lainaksi mummolta ja luin sen risaksi, 1940-luvun materiaalipulassa kirjan selkä oli tehty kehnonpuoleisista aineksista. Sisältö oli eri luokkaa. Luin kirjan kaksikin…Fortsätt läsaMistä järkäleet on tehty
Kaikki tietävät, että Vladimir Putin on kotoisin Pietarista, ja että hän on tuonut mukanaan valtaan uskomattoman määrän vanhoja pietarilaisia opiskelukavereitaan, työkavereitaan, mökkinaapureitaan ja muuten vain mukavia pietarilaisia. Tarjolla on kuitenkin ollut varsin vähän tilastotietoa siitä, kuinka suuri tämän Pietarin mafian osuus Venäjän valtaelimissä oikein on. Siksi kiinnostuin, kun Helsingin Sanomat mainitsi vasta ilmestyneestä kirjasta, jossa…Fortsätt läsaLähdekritiikin merkityksestä
Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen oli pakko ostaa. Kirja kuulosti hauskalta, ja vaikutti siltä, että se voisi koskettaa ruotsinsuomalaista. Kirjan luettuani voin todeta, että se olisi voinut olla paremminkin kirjoitettu, mutta toki se ajatuksia herätti. Kai yksi ja toinen silloin tällöin kaipaa jonnekin muualle kuin sinne missä on. Ja muistuipa mieleen, että tunnen yhden ihan oikeankin suomalaisen,…Fortsätt läsaVadelmaveneellä sinne missä meitä ei ole
Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun…Fortsätt läsaTurkin lumi suomeksi ja ruotsiksi
Ilkka Kylävaara: Taistolaisuuden musta kirja Heikki Mäki-Kulmala: Taistolaisuuden harmaa kirja Taistolaisuuden historia on vieläkin sen verran kuuma peruna, että ennenkuin siitä rupeaa puhumaan on paras esitää jonkinlainen tuoteseloste itsestään. Jos joku ei sitä sattuisi muistamaan tai tietämään, niin taistolaisuushan oli Suomen Kommunistisen Puolueen piirissä vaikuttanut, Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ihannoinut ääriliike, jonka poliittinen painoarvo yleisten syiden…Fortsätt läsaTaistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata