VAASA (KU) Suomalaiset ovat Hanus Andreassenin mielestä samannäköisiä kuin färsaarelaiset. Kun asukkaita Färsaarilla lisäksi on vain nelisenkymmentä tuhatta, Pohjola-Nordenin kutsuma Andreassen tapasi Pohjanmaata kiertäessään tämän tästäkin tutunnäköisiä tyyppejä, joista kukaan ei kuitenkaan ymmärrä fäärin kieltä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta yritti viime viikolla kiinnittää huomiota kansallisten kielten ja kulttuurien asemaan. Ylioppilaskunnan mielestä kansainvälistymisen mukanaan tuoma vieraiden kielten…Fortsätt läsaOma kieli tärkeä Färsaarillakin
Etikett: muistot
Nyt taas Stalinia tarvittaisiin. Kun gruusialainen viiksiniekka pisti Tshetshenian koko isänmaanpettureiksi havaitun väestön junavaunuihin ja muutaman kymmenen vuoden jäähylle Siperiaan vuorokaudessa, ei Jeltsin onnistu nitistämään edes sataa terroristia panttivankeineen. Virallista versiota Pervomaiskojen tapahtumista tuskin uskoo presidentti itsekään. Ja jos uskoo, herra meitä varjelkoon. Sen mukaan nimittäin tshetsheeniterroristit olivat etukäteen suunnitelleet linnoittautuvansa Pervomaiskojen kylään ja ottavansa…Fortsätt läsaOperaatio pelastautukoon ken voi
Mitä kauemmin Venäjältä on poissa, sitä vieraammalta, vaarallisemmalta ja samalla kaukaisemmalta itäinen naapurimaa alkaa tuntua. Suomen televisio paasaa mafiasta, Zhirinovskista ja köyhyydestä, eikä Venäjän television paperinmakuisista uutisistakaan saa kovin elävää kuvaa siitä, miten Venäjällä nykyään eletään. Kun en ollut käynyt Moskovassa pariin vuoteen, luulin tulevani vieraaseen, vaaralliseen kaupunkiin, jossa kaikki on muuttunut sitten viime näkemän.…Fortsätt läsaAsuuko ulkomaillakin ihmisiä?
Tietoa levitetään provinssiin MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin. Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään…Fortsätt läsaSuomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä
Oma kieli tuo itsevarmuutta ALAJÄRVI(KU) Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.…Fortsätt läsaRomanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin
Pakolaisen elämä olisi katkeraa TAMPERE (KU) Tampereelle henkensä kaupalla Sarajevosta matkustanut Bosnian esperantoliiton sihteeri Sefik Rizvanovic ei halua liioitella taipaleen riskejä – Sarajevoon jääminen olisi ollut vaarallisempaa. Silti Rizvanovic ei epäröi paluutaan Sarajevoon. Rizvanovic on KU:n lukijoille tutun Senad Colicin läheinen ystävä, ja alun alkaen molempien oli määrä osallistua Tampereen esperantokongressiin. Colic ei kuitenkaan halunnut…Fortsätt läsaSarajevolainen Tampereen esperantokongressissa
Tuli kirje Sarajevosta, Kroatian ja Ruotsin kautta. Kuoressa on kroatialainen joulupostimerkki, palautusosoitteeksi on merkitty Zagreb – Sarajevoon ei posti kulje. Kirjeen on lähettänyt Senad Colic, sarajevolainen esperantisti, sähköteknikko. Senad kiittää ruokapaketista, jonka lähetin tammikuussa 1994. Paketti on minulta jo melkein unohtunut. “Lapset ilahtuivat kovasti paketista makeisten takia, niitä on sodan aikana vaikea hankkia.” Senad kertoo,…Fortsätt läsaMitä hyötyä esperantosta muka on?
Valtiomies Lapuan tanssilavalla LAPUA (KU) Vaikka missiksi oli ehdolla Lapuan oma tyttö, tuntui samaan aikaan Lapualla esiintynyt Paavo Väyrynen kiinnostavan enemmän kuin television missikisat. Valtiomiestä filmattiin Lapualla taskukameroinkin, mutta kasvonsa hän valisti mieluiten televisiokuvaajille. Hiuksia suitaan Lapuan Latosaaren lavan parkkipaikalla, ja keskustapuolueen tilaamat bussit purkavat oven eteen lisää varmoja äänestäjiä. Henkilöautot ohjataan jo pellolle tien…Fortsätt läsaPaavo puhui kansalle
Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle VAASA (KU) Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle. Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta…Fortsätt läsaFascistit vainosivat Vaasassa
Venäjällä on jälleen menossa jokasyksyinen vallankaappaus – Tshetsheniassa ammutaan ja Jeltsin ryyppää datshallaan. Mutta tällä kertaa ei jaksa kiinnostaa. Maailma on täynnä kurjuutta, Väyrynen istuu Strasbourgissa, Kokkolassa toistasataa jäi maanantaina työttömäksi. Toimittajaa pitäisi kiinnostaa. Ensimmäisen lapsen syntymä on kuitenkin sen sortin vallankumous, että siinä ei enää pelkkä sissisota tai Väyrynen riitä hätkäyttämään. Kun kaveri vielä…Fortsätt läsaPoika tuli
Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen VAASA (KU) Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita. Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen…Fortsätt läsaSolženitsyn vihdoin valkokankaalla
Kieliraja on ollut ylittämätön VAASA (KU) Etelä-Suomessa kieliraja on pitkään ollut veteen piirretty viiva – suomen- ja ruotsinkielisen alueen rajat ovat häilyviä. Toisin on Pohjanmaalla: raja kulkee peltoaukeaa pitkin, eikä toista kieltä välttämättä juurikaan osata kielirajan takana. Vuosikymmeniin kielirajan eroittamilla naapurikunnilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta nyt eteläpohjalaisessa Alahärmässä on kyllästytty tilanteeseen…Fortsätt läsaAlahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa